20.02.2024

Liikkuvien palveluiden kokeilun kehittämistyöpajoissa kerättiin kokoon asukkaiden huolet ja mahdollisuudet

Luopioisten, Kurun ja Punkalaitumen asukkaat osallistuivat kokeilun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. He toivat esille huolensa, miettivät mitkä palveluita he erityisesti toivovat saavansa, kenelle liikkuvat palvelut ovat erityisen tärkeitä. Pajojen antia tullaan käyttämään kokeilun aikaisten palvelujen suunnittelussa.

Asukkaat pääsivät kertomaan ajatuksiaan Pirkanmaan hyvinvointialueen liikkuvien lähipalveluiden kokeilun järjestämissä työpajoissa.

Avopalvelujen toimialuejohtaja Sari Mäkinen esitteli aluksi liikkuvien lähipalveluiden kokeilun perusajatuksen, millaista palvelua se voi kattaa ja miten sitä on suunniteltu toteutettavaksi. Liikkuva palvelu ei tarkoita ajoneuvoa, joka kulkee kodista kotiin. Liikkuvia tulevat olemaan pääasiassa hyvinvointialueen työntekijät, ja itse palvelut tarjotaan näin aluksi edelleen terveysasemien tiloissa. Jatkossa pilotin jälkeen paikkana voi olla myös joku muu tila, johon asukkaiden on helppo kulkea.

Kehittämistyöpajassa mietittiin tärkeimpiä lähipalveluita

Työpajan alussa kysyttiin, mitä mahdollisuuksia ja huolia asukkaat näkevät muutoksessa. Huoliseinä täyttyi punaisilla lapuilla, mutta myös mahdollisuuksia tunnistettiin. Asiakaskokemuspäällikkö Marika Järvinen luki lapuista kaikki huolet ja mahdollisuudet ääneen, jotta luopiolaiset saivat kokonaiskäsityksen kaikkien asukkaiden ajatuksista.

Asukkaat olivat tyytyväisiä siitä, että heitä kuullaan ja heidät otettiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Tilaisuus oli hyvä, koska kuntalaisia kuunneltiin ja mielipiteitä kysyttiin. Hyvinvointialueen taholta annettiin realistinen kuva tulevasta. Ryhmässä työskentely mukavaa, kirjoitti yksi osallistujista palautteeksi illan lopuksi.

Pajassa asukkailta kysyttiin, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy, mitä palveluita alueen asukkaille on tärkeintä saada liikkuvina lähipalveluina ja kenelle ne tulisi suunnata. Koska muutoksesta tiedottaminen on tärkeää, asukkailta tiedusteltiin myös, millä tavoin he haluavat saada tietoa kokeilun aikana.

Luopioisten asukastyöpajan kuulumiset

Luopioisten seurakuntakeskukseen oli kerääntynyt helmikuun alun tiistai-iltana noin 80 asukasta jakamaan ajatuksiaan.

– Jos tämä kaikki toimii sillä tavalla, mikä mielikuva täältä työpajasta on noussut, niin ihan hienosti lähtee menemään. Ajatus on kyllä positiivinen, mietti luopiolainen elämäntyönsä Länsi-Suomen sairaaloissa tehnyt Aini Pajunen.

Luopioisten kehittämistyöpajassa nousi esille useita asukkaiden huolestuneita puheenvuoroja. Osa oli epäilevällä kannalla ja mietti, että illan aikana epätietoisuus asioista vain lisääntyi ja lopullinen tavoite ei tullut oikein selväksi. Myös mahdollisuuksia nähtiin ja kehittämispajan tapa saada asukkailta kerättyä ajatuksia koettiin positiiviseksi.

– Uusi jännittää! Mutta ”pajassa” tuli hienosti esille, miten ihmiset olivat pohtineet asioita, joka hyvä merkki muutokselle. Eli illan konsepti hyvä, kirjoitti yksi asukkaista palautelappuun illan päätteeksi.

Kehittämistyöpajan satoa

Huolenaiheeksi nousivat joukkoliikenteen vähyys, digilaitteiden käyttö ja toimivuus ja onko yhden tikin vuoksi ajettava Pälkäneelle. Toivottiin myös, ettei henkilökunta vaihdu ja hoitosuhde katkea. Oleellista on, että puhelimella pystyisi hoitamaan asioita sujuvasti.

Mahdollisuuksina nähtiin, että palvelu pysyy paikallisena ja nyt on mahdollista saada uusia palveluita, joita ei ole ollut ennen tarjolla. Nähtiin, että monisairaat voisivat olla eri palvelukanavassa kuin flunssaiset ja pikkuongelmaiset. Toivottiin, että nyt olisi mahdollisuus päästä paremmin kuin nykyisin hammashoitoon ja labra toimisi ehkä paremmin. Labraan toivottiin ajanvarausta.

Asukkailta kysyttiin, mitä palveluita heidän on tärkeintä saada liikkuvina lähipalveluina. Tärkeimpiä olivat laboratoriopalvelut, lääkäri, hammashoito, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, diabeteshoitaja, fysioterapeutti, mielenterveyspalvelut, neuvolapalvelut ja sosiaalityöntekijä.

Liikkuvien lähipalvelujen tärkeimmäksi kohderyhmäksi valikoitiin yhdessä iäkkäät, autottomat, lapsiperheet, liikuntarajoitteiset, digitaidottomat, mielenterveyspotilaat, koululaiset ja muistisairaat.