Uuden Pälkäneen kuudes elinvuosi käynnistyi uutena vuotena. Entistä voimakkaat muutoksen tuulet puhaltavat kuntakentällä. Vuoden 2015 alusta pitäisi viimeistään perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto yhdistää. Siihen Pälkäne yhdessä Kangasalan kunnan kanssa tähtää. Jos valtioneuvosto saa ajettua tahtonsa läpi, niin tämä ei kuitenkaan riitä.
Valtiovallan suunnitelmissa on synnyttää niin sanotut vahvat peruskunnat, jotka tuottavat itsenäisesti kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut, ja jotka pohjautuvat työssäkäyntialueisiin ja kuntalaisten asiointiin. Parhaassa tai pahimmassa tapauksessa kuntia voi maassamme olla sata.
Muutokset näyttävät vahvasti perustuvan siihen, että suuri on kaunista, ja yhteiskunta muuttuu entistä enemmän kaupunkimaiseksi. Toivottavasti tässä muutoksessa ei unohdeta sitä, että Suomi on pinta-alaltaan suuri maa, ja koko väestö ei voi elää kaupungeissa. Koko maa tulisi pitää asuttuna, ja on muistettava, että esim. elintarvikkeet tuotetaan maaseudulla.
Muutoksia perustellaan sillä, että huoltosuhde heikkenee, ja aikaisempaa harvemmat joutuvat elättämään entistä suurempaa joukkoa. Tällöin kunnilta vaaditaan aikaisempaa suurempaa tehokkuutta ja taloudellisuutta. Säästöjä tarvitaan, mutta miten ne toteutetaan. Kunnat tuottavat valtaosan asukkaiden saamista julkisista palveluista. Aika ilmeiseltä näyttää, että säästöt toteutetaan tulevaisuudessa harventamalla erityisesti maaseudun palveluverkostoja. Terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja keskitetään aikaisempaa enemmän isoihin asutuskeskuksiin.
Kuntatalous näyttää kuluvana vuonna hyvin haasteelliselta. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan neljä prosenttia, ja verotulojen arvioidaan kasvavan vajaan prosentin. Ruusuiselta ei siis näytä.
On hyvä syy kysyä, mitä meidän tulisi tehdä Pälkäneellä. Vastaus on se, että meidän tulee ponnekkaasti viedä eteenpäin kaikkia niitä kehittämistoimia, joihin olemme ryhtyneet. Kuntastrategian uudistamistyö, kehityskuvatyö ja meneillään olevat maapoliittiset toimet ovat juuri sellaisia asioita, joita nyt tarvitaan. Niiden avulla Pälkänettä luotsataan parhaiten kohti tulevaisuutta. Paikkakunnan identiteettiä on varsin vaikea säilyttää, jos paikkakunnalla ei ole palveluita eikä asukkaita. Jos emme itse paikkakuntaamme kehitä, ei sitä kukaan muukaan meidän puolestamme tee.
Esko Arasalo
