Daniel Medelplan

Aapiskukko-painokuva

”— Olen etsimässä täällä Medelplania, Daniel hänkin, Daniel Medelplan. Hän on ollut kuvien kaivertajana Turussa ja kirjojen painajana Viipurissa. Tunnetteko hänet?
Papit eivät vieläkään vastanneet, mutta Juselius jatkoi:
— Ettekö muista jäälinnun kuvaa vuodelta 1682? Upea työ. Medelplanin käsialaa.
Ithalin pudisti päätään ja katsoi Thuroniusta. Sitten hän sanoi ilmeettömästi:
— Täällä hän asustaa, Taurialan kylässä.
— Medelplan ei ole tyhjänpäiväinen mies. Itse Petrus Bång hänet Viipuriin houkutteli. Harmi, että hän oleskelee täällä Jumalan selän takana.”


Ote Aulis Aarnion kirjasta Kostian pappi
 

Medelplanin tie Pälkäneelle ja aapisen synty

Daniel (Taneli) Medelplan (n. 1657 Turussa – 1737 Pälkäneellä) oli kirjanpainaja, joka on tullut tunnetuksi ennen kaikkea puuaapisesta, jonka hän kaiversi Pälkäneellä puulaatoille Isovihan aikana vuonna 1719.


Ennen Pälkäneelle tuloa Medelplan toimi Turun akatemiassa kuvien kaivertajana. Lisäksi hän valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa. Turun kauden jälkeen Medelplan toimi Viipurissa piispa Petrus Bångin kirjapainon johtajana. Viipurista Medelplanin tie vei Pälkäneelle. Syynä muuttoon oli isoviha, mutta myös hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta.


Isovihan aika merkitsi katkosta kirkon huolehtimalle lukutaidon opettamiselle. Maan kirjapainot olivat paossa sotaa Tukholmassa, ja tämän seurauksena lukemisen opetteluun sopivat kirjat loppuivat. Pälkäneen papisto kääntyi tällöin kirjanpainaja Daniel Medelplanin puoleen. Jo iäkäs Daniel Medelplan asui Taurialan kylässä. Medelplan kaiversi Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat ”Yxi paras lasten tawara” puusta vaivalloisella menetelmällä; kirjan jokaisen (28) sivun teksti oli kaiverrettava omalle puulaatalleen. Koukeroisen fraktuuratekstin kaivertaminen peilikuvana on vaatinut ääretöntä tarkkuutta. Medelplanin aapinen on tiettävästi ensimmäinen aapinen, jossa on kukon kuva.

piirros hahmo kukosta
Aapinen tuli Pälkäneellä niin ahkeraan käyttöön, että Isonvihan jälkeisissä piispantarkastuksissa seudun asukkaat saivat erityistä kiitosta hyvästä sisälukutaidosta. Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.

 

Kukko vaakunassaPälkäneen entinen vaakuna

Kukko on esiintynyt myös Pälkäneen kunnan vaakunassa. Alkuperäinen Pälkäneelle 3. toukokuuta 1965 vahvistettu vaakuna oli Gustaf von Numersin suunnittelema. Sen vaakunaselitys on ”punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa”. Aihe on piirretty kirkon tuuliviirin muotoon, jolla viitataan Pälkäneen keskiaikaiseen Pyhän Mikaelin kirkkoon eli tutummin Rauniokirkkoon. Vaakunan aapiskukko on viittaus yllä mainittuun Medelplanin ABC-kirjaan. Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuoden 2007 kuntaliitoksessa.