Rauniokirkko

Lyhyt oppimäärä

Daniel Medelplanin muistomerkki rauniokirkon pihamaalla

Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkko on valmistunut 1400-luvun lopulla, tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä. Alun perin kirkko oli katolinen ja viitteitä kirkosta löytyy mm. dominikaanimunkeista. Vajaan viidenkymmenen vuoden sisään tullut luterilainen uskonpuhdistus muutti kirkon sisäosia ulkokuoren säilyessä pääosin samanlaisena.

Isonvihan aikaan kirkko ryöstettiin lähes kokonaan Kostianvirran taistelussa. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia, toisen päädyn alttaritaulu vajosi ja lopulta kirkko hylättiin. Kirkon katto, jota ei koskaan kivi- tai tiilirakentein holvattu, sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneen myrskyn vuoksi.

Kirkkoa on korjattu ensi kerran 1930-luvulla ja 1950-luvulla korjausta jatkettiin museoviraston suojaamissuunnitelman mukaan. Kirkossa sijainneet pyhimysten, pyhää Lauria ja Pyhää Olavia esittävät puupatsaat ovat nykyisin Kansallismuseossa.

Kirkkoon ja Vanhan kirkon suojeluyhdistyksen toimintaan voit tutustua lähemmin täältä.

 

Sydän rauniokirkon yllä