Puuaapinen ja lukutaito

 

                                                                                                                                                   Lukutaidon logo

Kostianvirran taistelu Ruotsin ja Venäjän joukkojen välillä käytiin vuonna 1713. Taistelun seurauksena Ruotsi hävisi koko sodan, sen suurvalta-asema päättyi ja venäläiset miehittivät Suomen. Tästä alkoi raskas Isovihan aika, joka kesti aina vuoteen 1721.

Sota oli raskas, ja monia suomalaisia sotilaita kaatui. Isovihan aika kosketti merkittävästi myös siviiliväestöä. Monet lähtivät metsiin ja piilopirtteihin valloittajaa pakoon, ja monet niistä, jotka jäivät paikoilleen, joutuivat maksamaan siitä hengellään.

Sodalla oli kuitenkin kaikessa kauheudessaan myös kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia. Ruotsin menettäessä suurvalta-asemansa sen ote Suomesta heikkeni, ja tämä johti vajaan sadan vuoden kuluttua siihen, että Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Kun toiset sata vuotta kului tuosta hetkestä, Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen.

Isovihan ankeina vuosina juuri Pälkäneellä saatiin aikaan jotain merkittävää ja hyvää. Kaiken sekasorron keskellä Pälkäneen papisto halusi katsoa tulevaisuuteen ja panostaa kansan sivistykseen sekä lukutaitoon. Katseet kohdistuivat kirjanpainaja Daniel Medelplaniin, joka oli saapunut Pälkäneelle Viipurista monen mutkan kautta. Medelplan kaiversi papiston tilauksesta puulaattoihin aapisen, jonka merkitys Suomen kansan lukutaidon ja sivistyksen kannalta on ollut erittäin merkittävä. Vuonna 1719 painettu aapinen on ainoa Suomen alueella isovihan aikana syntynyt painotuote.

Vuonna 2019 Pälkäneellä vietettiin lukutaidon juhlavuotta, kun puuaapisen painamisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta. Pälkäne on lukutaidon kunta, tarkemmin muotoiltuna "lukijakunta".     

Kostianvirran taistelukuvaus

Daniel Medelplan